Krakleerausta

Koska olen aikaisemmin ansainnut elantoni askartelulla ja käsitöillä on mukava tuoda vanhoja tekniikoita kehystämiseenki. Krakleerausta tein aikoinaan paljon, peilinkehyksistä tuikkukuppeihin ja sitä on tehnyt mieli kokeilla jo pitkään myös kehystyksessä. Ostin aika ärhäkän pinkin akryylivärin sekä pullollisen krakleerauslakkaa. Kyseisen merkkistä lakkaa en ollut aikaisemmin käyttänyt, mutta oletin sen toimivan kuten muut aikaisemmin käyttämäni lakat.

Tällä kertaa kehystettävänä oli kaksi Kiasmasta ostettua Katja Tukiaisen postikorttia. Värimaailma ei ollut mikään maailman helpoin, mutta jonkinlainen visio minulla oli, mutta todettava on, että aika paljon se muutti muotoaan matkan varrella.

Krakleeraus aloitetaan pohjamaalin maalaamisella ja pohjamaaliksi valikoitui musta akryylimaali. Yksi kerros riitti mainiosti peittämään puuvalmiin kehyksen.

Pohjamaalin kuivuttua levitin päälle krakleerauslakan. Lakan annoin kuivua ohjeessa mainitun vähimmäismäärän eli kaksi tuntia.


Krakleerauslakan kuivuttua levitin päälle kontrastivärin. Tässä vaiheessa huomasin eron tämän nyt käytössä olevan lakan ja aikaisemmin käytettyjen lakkojen välillä. Aikaisemmin krakleroituminen lähti liikkeelle vauhdilla ja maalia saattoi levittää paksunkin kerroksen. Tämä nyt käytössä oleva lakka alkoi toimimaan hitaammin ja kovinkaan paksua kerrosta maalia ei voinut laittaa lakan päälle. Ihan kivat kehyksistä tuli kaikesta huolimatta, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että aikaisemmin käyttämäni lakka toimi minusta paremmin. Aionkin tulevaisuudessa hankkia tätä aikaisemmin käyttämääni lakkaa ja krakleerata sillä.


Lisäsin vielä yhteen kehyksen kulmaan kolme kappaletta akryylitimantteja, ettei vaan kävisi turhan tylsiksi nämä kehykset. Kuten mottoni kuuluu: vaaleanpunainen on aina hyvä ajatus!

Vastaa