Vierailulla Novitan tehtaalla

Tänään lähdettiin meidän kässäkerholaisten kanssa vierailemaan Novitan lankatehtaalle Korialle. Mun ystävä on siellä töissä ja vinkkasi mulle, että ottavat mielellään ryhmiä tutustumaan tehtaaseen. Ei tarvinnut porukkaa paljon mukaan houkutella. Meitä piti lähteä matkaan enemmänkin, mutta yhden porukan kuskin kaatoi keväinen vatsatauti ja joutuivat siten jättämään reissun väliin. Harmittaa heidän puolestaan hurjasti!

Tehtaalla meidät otti vastaan meidän iloinen opas ja tehdasvierailu kulki langan matkan värjäämöstä kerälle. Valokuvata ja videokuvata sai vapaasti kaikkialla muualla paitsi värjäämössä.

Värjäämössä opittiin, että siellä värjätään villaa isoissa ”paaleissa”, joissa villa on vielä topsina ja myöskin vyyhditettynä esilankana lankoja värjätään. Kun ihmettelin, että missä pätkävärjätyt ja raitalangat sitten värjätään, yllätyin, kun kuulin, että kaikki ne langat värjätään Englannissa, ei Suomessa. Mä olen ainakin ollut siinä luulossa, että kaikki Novitan langat värjätään täällä Suomessa, siksi niissä on se avainlippukin, mutta ei se sitten niin olekaan. Olin hieman pettynyt tästä tiedosta, varsinkin kun raitalangat ovat vielä niin kovin arvokkaitakin.

Mielenkiintoista oli se, että kun villa värjätään näissä ”paaleissa” upotetaan se väripataan. Nuo ”paalit” ovat melko kookkaita ja painavia ja tiiviitä, kysyin, että kauanko ne sitten uiskentelevat väripadassa ja vastaus oli, että muutaman tunnin. Olisin kuvitellut, että paljon kauemmin. Jos esilankavyyhtejä värjätään tai valkaistaan, nostellaan ne värjäyskaappeihin käsipelillä ja värjätään niissä. Kuulemma jostain kumman syystä tällä hetkellä eniten menee vitivalkoista ja suomenlipunsinistä 🙂

Tiesittekö muuten, että harmaata ei värjätä vaan se sekoitetaan mustista ja valkoisista villakuiduista? Mä jotenkin hurmaannuin täysin tuohon prosessiin, miten kuidut toisensa lomiin sekoittuneena luovat aivan ihania harmaan sävyjä! Olisin voinut tuijotella harmaiden villakuitujen liikettä koko loppupäivän ajan!

Tässä on kolmen eri vaiheen läpikäyneitä villoja. Vielä piti villan matkata muutaman kamman läpi, että se oli valmista kehrättäväksi.

Tässä hypistellään Seiskaveikan yhtä säiettä. Ensin villa kehrätään yhdeksi säikeeksi, sitten säikeitä yhdistetään neljä samaan nippuun ja sitten niille annetaan kierre. Lopulta lanka kuljetetaan höyryn läpi kerittäväksi ja vyötettäväksi. Vaikka koneita on paljon ja meteli sen mukainen, kuuluu langan valmistuskeen vielä paljon käsityötä, eikä kone voi ikinä kokonaan korvata ihmistä.

Jussi-lankaa valmistetaan Nallen ja Seiskaveikan kehruujätteestä. Jokainen erä on täysin uniikki, riippuen siitä mitä värejä on sattunut siihen satsiin osumaan ja miten paljon! Aika ihana ajatus. Muutenkin näin viherpiipertäjänä tykkäsin siitä, että Novita on siirtynyt käyttämään tuulisähköä ja siitä, että värjäyksessä tuleva kuumavesi käytetään lämmittämään tehtaan muita osia! Kivaa ympäristöajattelua!

Aina välillä mietitään, että miksi lankakerä ei paina sitä määrää, mitä vyötteessä sanotaan. No, se johtuu vain ja ainoastaan ilmankosteudesta. Tuolla tehtaalla on tuommoisia kostuttimia, jotka pitävät ilman villalle suotuisassa kosteusprosentissa. Kotona ja kaupassa kun on paljon kuivempi ilma, vaikuttaa se automaattisesti langan painoon. Siksi kannattaakin kiinnittää huomio metrimäärään, ei painoon!

Ennen kerälle laittoa lanka kulkee kuuman höyryn läpi, jolloin langasta tulee ihanan kuohkeaa ja pehmoista. Lanka ei kauaa ehdi höyryssä olla, mutta muutos on melkoinen.

Ilman Elisan vinkkausta, en olisi tämmöisestä mahdollisuudesta tiennytkään ja oli ihan mielettömän kiva nähdä Elisa tehtaalla!

Tehdasvierailu kesti tunnin ja paljon opittiin. Jos ne solmut langoissa harmittaa, kannattaa käydä katsomassa tehtaalla miten lankaa valmistetaan ja miksi niihin keriin aina niitä solmuja tulee 😉 Vierailun päätteeksi saatiin mukaan Sukkalehdet ja kun meitä oli kaksi autokuntaa matkassa, saivat molemmat autokunnat 1,5kg Seiskaveikkaa jaettavaksi. Meillä jako meni niin, että kummitäti ei tykkää noin paksusta neuloa, äiti ei neulo sukkia, koska se riivatun kantapää, joten kyydissä ollut kolmas rouva ja minä jaettiin 10 kerän satsi puoliksi. Ihan jees 🙂

Sitten ajettiin vielä koko porukka Korian ABClle kahville ja lankaostoksille. Mulle tarttui mukaan Novitan uutta Cotton Softia ja Kouvolan Lakritsia, joka on ehkä Suomen parhainta ja mulle sallittu herkku!

Tässä vielä mun höpinää tehdasvierailulta. Muista tilata kanava, niin saat heti kuulla, kun uutta podcastia on tarjolla.

Käytätkä sinä Novitan lankoja? Mikä on sun suosikki?

XOXO

1 kommentti