Paddy the polar bear

Mä kuvittelin, että kun Lontoosta kotiudun, niin olen intoa täynnä ja editoin lomavideot ja teen muutamat vlogaukset You Tubeen. Toisin kävi. Kun saavuttiin aamuyöllä 7.1. kotiin oli meitä vastassa kovin kipeä kissa. Nörtti kantoi matkalaukut tupaan ja lähti samantien kissan kanssa lääkäriin ja tuli sitten tyhjän kopan kanssa kotiin. Sinne lähti Viuhti kyttäämään harakoita autuaammille niityille. Vaikka se meille ihmisille onkin valtava suru, niin kissalle se oli armollisinta päästää pois. Suru aaltoilee ja tässä on elämä tasaantunut.

Viikonloppuna ajattelin, että nyt sitten virittelen kameran ja alan höpistä… ja kissan viikset, Nörtin tuliaisina tuoma flunssa päätti tarttua muhun ja mun ääni kuullostaa melko nasaalilta bassolta ja toisinaan ääni päättää kadota kokonaan. Eli parempi vaan olla ihan hissukseen.

Kuumeesta ja ajoittaisesta yltiötukkoisesta olosta huolimatta onnistuin kiukulla saamaan valmiiksi Paddy-jääkarhun. Mallin ostin joskus viime vuoden puolella, mutta nyt vasta ehdin virkkaamaan. Söpö, eikö olekin! Tässä vaan mietin, että pitäiskö Paddylle virkata tyttöystävä…

Kunhan ääni kohenee ja olo siinä sivussa, niin sitten värkkäilen videoita ja enemmän tekstiä blogiin myös. Ostin muutamia ihania kirjoja reissusta ja kummityttöni toivoi multa muiden reissuostosten esittelyä. Josko ensi viikolla saisi jo jotain aikaan.

XOXO

2 Comments


  1. Voimia teille suruun. Eläimet ovat perheenjäseniä ja niiden kuolema koskettaa väkisin, vaikka se eläimelle on paras vaihtoehto. Ja Paddylle ehdottomasti tyttöystävä👍. Parantele itsesi kuntoon ja tee sitten video. Tykkään niitä katsoa ja odotan niitä, mutta ensin on saatava häädettyä flunssapöpö pois☺

    Vastaa

    1. Kiitos! Aina se päätös lujille ottaa, vaikka järki sanoo, että se on eläimen parhaaksi, niin sydän tahtoisi pitää kiinni. Täytyypä tässä sitten alkaa Paddylle tyttöystävää virkkaamaan 🙂 Samalla voi häätää pöpöä mökillä keitetyllä mustaherukkamehulla.

      Vastaa

Vastaa