Who knows, where the time goes?

ompelurasia

Olisipa aikaa! Olisipa rajattomasti aikaa. Eikä ollenkaan väsymystä! Ehtisi yhtä sun toista. Takana on ensimmäinen viikko taitokeskus Velmassa, Lahessa ja edessä viikkoja on neljä. Kivaa oli ensimmäisellä viikolla, vaikka kaikki oli uutta ja hieman oli hakemista, että mitä kaikkea missäkin on. Veikkaan, että samoissa tunnelmissa menee toinenkin viikko, sillä kumpainenkaan näistä viikoista ei mene ihan ”normaalisti” kun siellä on menossa henkilökunnan lomat ja ojhausvuoroja sumpilitaan tilanteen mukaan.

Mun oli tarkoitus tehdä viikonlopun aikana postaukset viime viikosta, mutta niin se vaan aika katosi jonnekin. Sunnuntaina ehdin kunnolla ensimmäistä kertaa istahtamaan sohvalle ja virkkaamaan. Koko viikolla en ehtinyt/jaksanut tehdä oikeastaan mitään kun kotiin tulin. Aika vaan katoaa.

Tällä viikolla tilanne on melkoisen sama. No, toki näin aamupäivästä ehdin jotain, mutta aina pitää vilkuilla kelloa, että ei vaan lipsahda bussi ohi. On mulla muistutus siitä, missä vaiheessa pitää ulko-ovesta astua pysäkille. Tämä viikko ja luultavasti muut jäljellä olevat viikot ovat melkoisen iltapainotteisia, kotona olen 21-22 riippuen mihin bussiin ehdin. Eipä siinä kauheasti jää illalla aikaa virkkailuun tai muuhunkaan, saati onko sitä sitten energiaakaan.

Mutta sen sanon, että kivaa on ollut! Todella kivaa ja kivoja kuvia on jemmassa kamerassa. Kun vaan ehtisi niitä purkamaan tänne tekstien kanssa. Samalla pitäisi pitää huolta huushollista, kissoista, Nörtistä ja itsestä. Ja niin, niitä käsitöitäkin olisi kiva ehtiä tekemään!

Aurinkoisia päiviä kaikille, vaikka räntäähän sitä on koko viikoksi luvattu! 🙂

Pus,
Tanja

Vastaa